Suomalainen joulu on sekoitus pakanallista ja kristillistä perinnettä
Joulu on suomalaisille tunnelmallinen ja tärkeä juhla, jonka perinteet ovat sekoitus vanhoja pakanallisia tapoja ja kristillistä perinnettä. Runsas juhlapöytä, kauniisti koristeltu kuusi, joulusauna ja joulupukin vierailu tuovat iloa ja valoa vuoden pimeimpään aikaan.
Suomessa joulun kohokohta on jouluaatto
Suomen kielen sana joulu on jäänne muinaisskandinaavisista kielistä 500–650-luvuilta. Myös norjan, ruotsin sekä tanskan käyttämä jul sekä eestin kielen sana jõulud ovat samaa perimää, ja sana on tarkoittanut joulukuussa vietettävää pakanallista talven juhlaa. Nykyisin joulu-sanalla tarkoitetaan kuitenkin kristillistä juhlaa.
Kristuksen tarkkaan syntymäpäivää ei tiedetä, mutta ajankohdaksi on vakiintunut joulupäivä 25.12. Suunnilleen samaan aikaan on sijoittunut myös muinaisten roomalaisten voittamattoman auringon juhla ja talvipäivänseisaus, jolloin talvi taittuu ja valo voittaa.
Suomessa joulun kohokohta on monista muista maista poiketen jouluaatto 24.12. Muualla joulua vietetään pääasiassa joulupäivänä 25.12. Suomalaisille joulu on hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa, useimmiten joulua vietetään perhepiirissä yhteen kokoontuen.
Pikkujoulukausi käynnistää joulun odotuksen
Suomessa joulun odotukseen kuuluvat pikkujoulut, jotka ovat aikuisten vapaamuotoisia jouluaiheisia juhlia, joissa voi olla hyvinkin riehakas tunnelma. Pikkujoulukausi alkaa jo marraskuussa, ja sitä vietetään esimerkiksi työyhteisön, ystäväporukan tai harrastusryhmän kanssa.
Pikkujouluperinne on Suomessa verrattain tuore, ja alkanut 1900-luvulla yliopistojen osakuntien puurojuhlista. Pikkujoulut ovat aina olleet tunnelmaltaan iloisia ja railakkaita, ja juhlintaan ovat alusta asti kuuluneet laulu, tanssi, seurustelu ja alkoholi. Juhlissa voidaan lisäksi jakaa myös pieniä lahjoja – jokainen juhlija tuo mukanaan lahjan, paketit sekoitetaan ja jaetaan osallistujien kesken.
väkivaltaisuus Joulurauhan aikana johti ankariin rangaistuksiin
Vanha sanonta “hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi” viittaa joulurauhan aikaan, joka vanhojen lakien mukaan kesti 20 päivää. Joulu alkoi Tuomaan päivänä 21.12. ja päättyi Nuutinpäivänä 13.1. Nykyään joulun vietto alkaa jouluaatosta ja kestää loppiaiseen 6.1. saakka, jolloin koti siivotaan koristeista.
Suomessa joulurauhan julistus on luettu Turussa 1300-luvulta alkaen lähes katkeamattomana perinteenä. Vanhoissa teksteissä kaupungin asukkaita kehotettiin kuulemaan Jumalan sanaa, kiellettiin väkivaltaisuus kotona ja pellolla sekä kaikki muukin rauhaton käyttäytyminen. Juhlapyhien tuoma vapaa-aika saattoi aiheuttaa tappeluita tai muita levottomuuksia. Joulurauhan rikkomisesta rangaistiin ankarasti.
Joulurauhan julistus luetaan jouluaattoisin kello 12 Turun Vanhalla Suurtorilla suomeksi ja ruotsiksi. Tapahtumaa voi seurata Yleisradiossa tai Internetissä. Julistuksen nykyinen kaava on vuodelta 1903, ja se kehottaa viettämään juhla-aikaa sopuisasti.
Joulukirkko ja haudoilla käynti hiljentävät jouluun
Joulukirkko on monille suomalaisille hiljentymisen hetki kiireisen elämän keskellä ja tärkeä perinne, vaikka muulloin ei kirkossa kävisikään. Jouluevankeliumi ja virret tuovat joulun sanomaa ja tunnelmaa. Enkeli taivaan on ollut virsikirjoissa jo 1600-luvun alusta alkaen.
Jouluaattona monet vievät kynttilöitä, lyhtyjä tai havuseppeleitä hautausmaalle. Haudoilla käyminen ja kynttilöiden sytyttäminen vainajille on vanha tapa, jonka juuret ovat kekrissä. Omien läheisten lisäksi kynttilöitä viedään myös sankarihaudoille sodissa kaatuneiden muistoksi.
Suomessa kynttilöiden sytyttäminen haudoille yleistyi sotien jälkeen, mutta ensimmäisiä joulukynttilöitä on ollut hautausmailla jo 1920-luvulla.
Joululaulut tuovat yhteenkuuluvuutta ja iloa
Joululauluperinne alkoi Euroopassa jo keskiajalla. Laulut toivat yhteenkuuluvuutta ja joulun iloa. Ensimmäisenä joululauluna pidetään kappaletta Kuului laulu enkelten (Gloria in excelsis Deo). Nykyisin joulun alla järjestetään paljon joulukonsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia, joissa lauletaan kauneimpia joululauluja.
Maalliset joululaulut tulivat virsien rinnalle 1800-luvulla. Sanoitukset käsittelevät esimerkiksi talvista maisemaa, joulupukkia ja tonttuja sekä juhlaruokia. Yksi vanhimpia ja suosituimpia suomalaisia joululauluja on En etsi valtaa loistoa vuodelta 1887, jonka on säveltänyt Jean Sibelius ja sanoittanut Zacharias Topelius. Myös Varpunen jouluaamuna on Topeliuksen sanoittama ja sen on säveltänyt Karl Collan.
Uudemmista joululauluista Joulumaa vuodelta 1978 on yhä radiokanavien soitetuimpia kotimaisia joululauluja. Se on Katri Helena Kalaojan sanoittama ja Juha Vainion säveltämä. Myös Vexi Salmen ja Kalervo Halosen Sydämeeni joulun teen vuodelta 1988 on kestosuosikki. Nuoremmasta polvesta moni pitää lempijoululaulunaan Suvi Teräsniskan tunnelmallista kappaletta Mummo vuodelta 2009.
”Jouluruokaa tarjoo kunnon väki…”
Jouluateria on yksi tärkeimpiä jouluperinteitä. Yhteiselle aterialle kokoontuminen juontaa juurensa entisaikojen kekrin runsaasta kestityksestä. Uskottiin, että runsas ruoka ja juoma turvasivat tulevan vuoden sadon.
Suomalaiset jouluruuat ovat verrattain tuoreita. Puuron, leivän ja oluen lisäksi Suomessa ei ollut ennen 1900-lukua varsinaista koko kansan jouluruokaa. Jouluna kuitenkin syötiin paremmin ja runsaammin kuin arkena. Jouluruoat vaihtelevat yhä hieman maakunnittain ja perheittäin, mutta joulun juhlintaan kuuluu edelleen runsas tarjoilu ja yhdessä syöminen.
Kinkusta tuli joulun pääruoka vasta 1900-luvulla sikatalouden kehittyessä. Vielä 1930-luvulla pääruokana oli esimerkiksi paistettua lampaanlapaa. Nykyään joulupöydässä kinkun tilalla voi olla esimerkiksi kalkkunaa, riistaa tai vegaaninen seitankinkku.
Suomalaisten perinteisiin jouluruokiin ovat kuuluneet jo pitkään myös rosolli ja erilaiset laatikkoruuat sekä suolasilli ja lipeäkala.
Joulu on taas, kattilat täynnä puuroa
Joulupuuro on aiemmin valmistettu kaurasta tai ohraryyneistä. Nykyään jouluna tarjotaan useimmiten riisipuuroa, joka valmistetaan uunissa hauduttamalla tai liedellä keittämällä. Valmistusvaiheessa puuron joukkoon piilotetaan manteli, joka tuottaa onnea sille, joka sen lautaseltaan löytää.
Mantelin piilottaminen on tapa, joka tuli alun perin Ruotsista kaupunkilaiskoteihin ja muotoutui 1900-luvulla joulupuuroon liittyväksi perinteeksi.
Leipominen on perinteisesti tärkeä osa joulun valmistelua
Leipominen on kuulunut vuodenvaihteen aikaan jo ennen kristinuskon saapumista. Jouluna leivotaan mausteista joululeipää ja glögin kanssa tarjottavia herkkuja kuten kuivakakkua, pipareita ja joulutorttuja.
Joululeivän perinteet ovat vaihdelleet paikkakunnittain. Joululeipänä monissa kodeissa syödään vielä nykyäänkin maustelimppua, joka oli myös entisajan joulun tärkein leipä. Limppuihin käytettiin ruista ja ohraa, mausteeksi siirappia tai sokeria. Limput maustettiin esimerkiksi fenkolilla ja pomeranssilla.
Arkihuolesi kaikki heitä joulusaunassa
Joulusauna on vanha talonpoikainen perinne, joka yhä edelleen kuuluu joulun viettoon. Jouluvalmisteluiden jälkeen mentiin saunaan puhdistautumaan joulunviettoa varten ja saunominen lopetti arjen kiireet sekä entisinä aikoina että tänäkin päivänä.
Saunomiseen on liittynyt monia uskomuksia. Joulusaunassa tuli esimerkiksi kylpeä hiljaa ja meluamatta, muutoin talon haltijat tekisivät kepposia tulevan vuoden ajan.
Viimeisenä saunasta lähti isäntä, joka lähtiessään heitti kovat löylyt haltijoille. Saunan ovi tuli jättää raolleen, jotta haltijat ja suvun vainajat pääsevät talonväen jälkeen kylpemään. Saunatonttuja varten saunaan jätettiin pesuvadillinen vettä, vihta ja kaljalasi.
Taatto läksi innoissaan joulukuusen hankintaan
Joulukuusen hankinta – joko haku metsästä tai kaupungissa kuusikauppiaalta – on tärkeä tapahtuma. Hyvänä joulukuusena pidetään rehevää, tiheää ja tukevaoksaista kuusta. Aiemmin joulukuusi on tuotu sisään vasta aattopäivänä, nykyään kuusi voi tuoda kotiin tunnelmaa jo marraskuun puolella. Joulukuusi on perinteisesti riisuttu koristeistaan loppiaisena.
Joulupuuperinne on lähtöisin 1600-luvun Saksasta, josta se levisi ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Ikivihreä havu on ollut ikuisen elämän, siunauksen, suojan ja uuden sadon runsauden vertauskuva. Saksassa joulupuut olivat alun perin saksanpihtoja, mutta Pohjoismaissa joulupuu on aina ollut metsäkuusi.
Suomessa joulukuusia oli aluksi kartanoissa ja pappiloissa, joista tapa levisi porvariskoteihin 1850-luvulla. Entisaikaan maaseudulla kuusi valittiin omasta metsästä hyvissä ajoin. Kuusia kaadettiin myös luvatta toisten mailta joko omaan käyttöön tai myyntiin. Kuusivarkauksien vähentämiseksi torimyyjiltä vaadittiin Helsingissä kaatotodistus vuodesta 1928 eteenpäin.
kuusen koristelu on yksi joulunodotuksen kohokohdista
Kuusen koristelu on sekä lapsille että aikuisille yksi joulun huippuhetkistä. Kynttilät ja latvatähti ovat olleet perinteisiä kuusenkoristeita jo pitkään, samoin enkeliaiheiset koristeet.
Joulukuusen koristeet ovat vaihdelleet aikakausittain saatavilla olevien materiaalien ja tuontitavaran sekä muotivirtausten mukaan. Kuuseen on ripustettu niin kotitekoisia kuin valmiskoristeitakin. Esimerkiksi 1850-luvulla kuusen oksille laitettiin kynttilöiden lisäksi syötäviä herkkuja, hedelmiä ja karamelleja.
Ensimmäiset kuusenkynttilät olivat tavallisia kynttilöitä, jotka sidottiin oksaan langalla tai narulla. Sähkökynttilöitä oli saatavilla jo 1920-luvulla, mutta ne yleistyivät kodeissa vasta 1950-luvulla.
Joulupukin kuuma linja ja jouluelokuvat viihdyttävät aattona
Jouluaattona lapset alkavat odottaa joulupukin vierailua jo heti aamulla herättyään. Koska pukin vierailu ajoittuu useimmiten iltaan, tuntuu aattopäivä tuskastuttavan pitkältä. Jouluelokuvien ja tv-ohjelmien avulla joulupukin odotus sujuu mukavammin.
Aattoaamuisin esitettävä Joulupukin kuuma linja on Yleisradion ohjelma, jota on lähetetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1991 alkaen. Monet ohjelman parissa lapsena viihtyneet katsovat sitä nyt omien lastensa kanssa. Tv-lähetyksen aikana julkaistaan katsojien lähettämiä joulutervehdyksiä ja joulupukki jututtaa lapsia aaton tunnelmista.
Usein jouluaattona televisiosta tulee animaatioelokuva Joulupukki ja noitarumpu, joka perustuu Mauri Kunnaksen samannimiseen lastenkirjaan. Elokuva on valmistunut vuonna 1996. Muita kotimaisia jouluelokuvia ovat Joulutarina, joka kertoo joulupukin lapsuudesta, sekä fantasiaelokuvia Rare Exports (Rare Exports: A Christmas Tale), jossa Korvatunturilla tehtyjen salaperäisten kaivausten jälkeen alkaa tapahtua kummallisia asioita. Rakastettuja jouluaiheisia animaatioita ovat myös joulupukin lentävistä poroista kertova Niko – Lentäjän poika sekä sen jatko osa Niko 2 – lentäjäveljekset.
Lähteenä käytetty:
Pikkujoulun lyhyt historia https://yle.fi/uutiset/3-5462495
https://www.turku.fi/joulurauha
Kaisa Koivisto, Hannele Nyman, Marjo-Riitta Saloniemi: Joulupuu on rakennettu: suomalaisen joulukuusen tarina , Tammi 2009
Tarja Tuulikki Laaksonen: Hyvää joulua: tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä , Docendo 2016
Joulu
Joulun kynnyksellä joulukoristepussukat otetaan esiin ja aloitetaan joulukoristeinventaario: mitä laitetaan esille, mikä on kunkin oma lempikoriste, mitkä ovat jo aikansa eläneitä ja mitä uutta hankitaan tätä joulua varten. Piece of Laplandin verkkokaupasta löydät varmasti sopivat koristeet joulutunnelmaa luomaan.
Pörröiset pikkutontut ja lumisadepallojen sisällä asustavat jouluhahmot odottavat esille pääsemistä yhtä malttamattomina kuin suomalaisen design-yritys Lovin sataprosenttisesti kotimaiset puuporot, -tontut ja -enkelit.
Pieni varoituksen sana: valikoima saattaa herättää kainon toiveen: ”Oi jospa ihmisellä, ois joulu ainainen…”!