Korvatunturin joulupukki jakaa joulumieltä ja lahjoja

Kaikkien tuntema ja rakastama joulupukki on leppoisa vanhempi herrasmies, jonka tarkkaa ikää ei tiedetä.  Sekä lapset että aikuiset eri maista kirjoittavat pukille toivomuskirjeitä ja joulutervehdyksiä. Joulupukki luo ympärilleen iloista ja ystävällistä tunnelmaa – lahjojen lisäksi hän tuo myös hyvää tahtoa ja joulumieltä. 

Joulupukin vierailu on jouluaaton huippuhetki

Suomalaisen perinteen mukaan joulupukki asuu Lapissa Korvatunturilla joulumuorin, tonttujen ja porojen kanssa. Tontut ovat pukin apureita, jotka selvittävät joulun alla lasten lahjatoiveet ja auttavat lahjojen valmistamisessa. Jouluaattona joulupukki valjastaa porot reen eteen ja lähtee kierrokselleen.  

 Joulupukin vierailu on aaton odotetuin kohokohta. Muiden maiden kollegoistaan poiketen suomalainen pukki ei pyri sisälle taloon savupiipusta, vaan hän kolkuttaa talon oveen. Saavuttuaan hän esittää perinteisen kysymyksen: ”onko täällä kilttejä lapsia?”  Vierailun kulku vaihtelee hieman perheittäin. Useimmiten joulupukki juttelee lasten kanssa, yhdessä lauletaan ehkä pari joululaulua ja vierailun päätteeksi pukki jakaa lahjat.   

Joulupukin esikuva on Pyhä Nikolaus 

Joulupukin esikuvana pidetään Turkin alueella Myran kaupungissa 300-luvulla elänyttä piispa Nikolausta, joka oli tunnettu hyväntekijä ja lasten auttaja. Nikolaus oli lasten ja merimiesten suojeluspyhimys, joka auttoi vähävaraisia nimettömillä rahalahjoituksilla. 

Pyhän Nikolauksen tarinoissa toistuvat joulupukkimaiset teemat, kuten pyyteetön lahjan antaminen ja kiltteyteen kannustaminen. Keskiajalla Pyhää Nikolausta juhlittiin joulukuussa, ja juhlapäivään kuuluivat lasten saamat lahjat. Nikolaus-lahjat saattoivat olla salaa kenkiin tai sukkiin piilotettuja omenoita, pähkinöitä tai makeisia.  

Joulupukin englanninkielinen nimi Santa Claus juontaakin juurensa Pyhän Nikolauksen latinankielisestä nimestä Sanctus Nicolaus

kerjuulla kiertänyt nuuttipukki oli suomalaisen joulupukin esi-isä  

Suomalainen joulupukki ei suinkaan ole aina ollut hyväntuulinen ja lupsakka vanhempi herra!  1800-luvun alussa kodeissa kiersi sarvipäinen nuuttipukki, jolla oli nurinpäin käännetty turkki ja tuohinaamari.

Nuuttipukki ja hänen riehakas, pelottava seurueensa olivat yleensä nuoria miehiä, jotka kiersivät taloissa joko nuutinpäivänä 13.1. tai loppiaisen jälkeen vaatimassa olutta ja muuta joululta jäänyttä kestitystä.  Jos nuuttipukki ei saanut haluamaansa, hän saattoi kostoksi tehdä ilkivaltaa ja vahinkoa.

joulupukki ja poro
Suomalaisen perinteen mukaan joulupukki asuu Korvatunturilla muorin, tonttujen ja porojen kanssa.

puna-asuinen pukki syntyi 1930-luvulla

Nykyinen puna-asuinen joulupukkihahmo on melko nuori, sillä suomalaisissa kuvituksissa joulupukilla oli vielä 1920-luvulla harmaa viitta tai turkki. Lahjojen kuljetusta varten hänellä oli selässään tuohinen kontti.

Yhdysvalloissa kuvittaja Haddon Sundblom piirsi punapukuisen joulupukkihahmon Coca-Colan mainoskampanjaa varten vuonna 1931. Tämä näkemys levisi laajalle, myös Suomeen, ja joulupukin pukeutumistyyli muuttui värikkäämmäksi. Suomessa pukin harmaa nuttu vaihtui punaiseen 1930-luvulla ja hahmo on pysynyt samankaltaisena siitä lähtien.  

Lähteenä käytetty:

Perunka, Eero: Joulupukki – tuhatvuotinen arvoitus, SKS 2020.

Sinervä, Jukka: Joulupukki syntyi 300-luvulla, https://yle.fi/uutiset/3-6999456 

Joulupukkiaiheisia tuotteita:

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0,00